Runoja 2010-2011 ------------------------------------------------------------- Yksinäistäkö (191011) "Yksinäistä", mietti yksi näistä naisista samanlaisista. ------------------------------------------------------------- sic semper (191011) Kansan luut irtautuvat lihasta, yrittävät karata ulokkeiden kautta sisätilastaan pois. Järvet palavat ja maa tummuu, juuret katkotaan, purojen hiki virtaa, valeauttajia naurattaa. Murtuuko luusto, särkyykö tahto, taipuuko tykkylumimentaliteetti, helmihampaiset hullunhymyt kenties aavistuksen verran kavenneina? Kalseiden katujen kalpeiden marraskuuikkunoiden takana pesii vielä kuitenkin toivon perhe, ja sliipatuille polyglottisioille kuten tyranneille! ------------------------------------------------------------- Marraskosmos (??1111, runoiltu unessa) On satoja miehiä, joiden tehtävä on olla ammattivihaisia sertifioidusti nyrpeitä ja tietää mitä kansalle kuuluu. Tämä kosmoksesta kotoisin oleva kansa, kutistumme ja sanomme kaiken laajenevan, ihminen ja etana vetäytyvät kuoreensa ja järki työntää ulos tuntosarvensa vain jos sitä ei pelotella vihalla, näillä sadoilla miehillä, tulevaisuudesta osattomilla. Kaukonäköisimmät kompastuvat vastauksiin; jatkuva mielenmyrsky mentaalimarmorointi tukee pysymättömyyden postulaatteja. ------------------------------------------------------------- Runoilee vieraissa (270911, runoiltu unessa) Näin unta että tarjosin eräälle runoilijalle illallista haulikosta, toisesta piipusta zakuskeja, toisesta stroganoffia. Tyytyväisenä syödessään hän kertoi minulle naisesta, joka piirsi kauniita voikukanpalloja pienin, sievin, kiertelevin liikkein, ja nyrpeän ilmeeni nähdessään kertoi, ettei hän keksinyt naisille jäljestäpäin lempinimiä, että hän pystyi naurattamaan kaikkia yhtäaikaisesti. Sitten hän sanoi: siirrymmekö makuuhuoneeseen? Kukaan ei nyt näe. ------------------------------------------------------------- Vuoden aikoja: talvilämpö (????10) Lumenneulojen välistä näkyy palasia yöstä, jotka sopivat paikoilleen. Tuuli ja kylmyys ovat riehakkaan iloisia, tietävät etteivät ikinä turru onneensa. Talvi sulkee ikkunat mutta katselee ovesta, nipistelee ystäviään poskista ja antaa lahjaksi lämpimiä ajatuksia; kukaan ei sytytä yhtä monia valoja kuin talvi. ------------------------------------------------------------- Vuoden aikoja: kevätkuri (0111) Keväällä vallitsee joukkokuri. Pakkokukintaa ja hersyviä lintuja taivaan keltaisella kannella. Öisin talven tumma syli palaa vielä hetkeksi laulamaan pimeässä salaiset asiat kasvavat eikä vielä huomenna vietetäkään hankien hautajaisia. Kun kevään kita alkaa sulkeutua ei tarvitse enää seurata, miten kevät etsii sanoja, joita niellä - oksentaa - niellä - oksentaa kevään pala kurkussa. ------------------------------------------------------------- Tuiskun ja Hiljan ihmeellinen elämä (????10, runoiltu unessa) taivaalla on se josta sanotaan että tuisku tikansuussa alempana raivo on jo ehtinyt rauhoittua (hilja laaksonen) talvi kylmäsähköpaimentaa kansan karsinoihin, tarttuu ohuen takin kulmaan ja hypistelee huvittuneena taskussa on reikä josta kolikot joutuvat vuorin väliin kankaiden väliin välitilaan pakoilemaan päivää kuin talvi kesää toimien salaisena puskurirahastona helmannostajia vastaan. "olen elänyt päästä varpaisiin", sanoo tuisku. ------------------------------------------------------------- vastaava (????10) vanha maa ja vanhat vastuut jyystävät kynsillään niskaa kuin sitkeät pedot vastuuntunnottomuuden vihan makuun päästyään nuoleskelevat huuliaan pienellä kielellään odottavat sitä että muurit ja rakennukset murtuvat joki tulvii ja peittää sen vanhan maan ja herättää vastuun uuteen kukkaan, riveihin kirkasta katkeraa antiaskeetin häpeää, lopuksi selkä tunnollisuudesta vereslihalla ja kurinalaisuuden sairaalloinen löyhkä sieraimissa. ------------------------------------------------------------- Mielensärky (??0211) Jokainen kerta kuin paperihaava mielen hyytelö- mäiseen keskiosaan, siihen hyytelöön jossa ovat minuuden meduusat, laiduntaen kuka ties mitä, märehtien ja nukkuen vuoroissa niin, että joku on aina pitämässä vahtia. ------------------------------------------------------------- Pain, madness & other small talk (??0211) A catatonic grip on the hearts and the cores of good men, biting through hip through night through soldier-bone, a vertebraic tryst with the last benevolent intentions lost, somebody grits somebody's teeth, somewhere somebody turns with grit in somebody's joints how about a time of miracles how about right about now ------------------------------------------------------------- saturated superior (090611) a sugar-coated cortex masses of Roads Inside rising in a song, voices cloud-bound from the mouths of mechanical pets in a fentanylic breeze analgesic greed with a pituitary please seeping home, hushed, well-loved in less than a day half-lived at the speed of sounds a tinge of humming, vocalizations of tissue, auditory recollections of chasing the morning after the morning after the morning of constant green-lighting happily ever after the morning after the morning ------------------------------------------------------------- Lääninrahastonhoitaja (??0511) Lääninrahastonhoitaja ei kai kuole kuten muut, sairastuvassa, kuoleman kaverina, tummat vedet tulkkausta vailla, aikaa täynnä. Mairea LRH jättää jälkeensä anakronistisen kivikuution ja läänin kustantamia saniaisia. ------------------------------------------------------------- Ryotaro Kijima - kuvitteelliselle kirjailijalle (??0811, runoiltu unessa) Parantaisin sinut, matkaisin kohteena pala lihaa valtatiestä, seuraisin, parantaisin, olit niin ystävällinen. Parantaisin, ystävälliset eleesi, kirjoitit tarinoiden kukkulasta vanhan kirjan jonka takia, jolla joskus kuolin, siksi parantaisin selkäsi, vatsasi, lihasi, en saa häiritä sinua elektronisesti, kerron esseessä pitäväni asioista joista nautin, sinusta, lihastasi, maantiestä. ------------------------------------------------------------- Pöyristy, Shakespeare (??1111) Rakkautenne ei ole kuin punainen, punainen ruusu. Rakkautenne on korkeafruktoosista maissisiirappia, suklaakyyhkyni, hunajamuroni, kinuskirintani! Insuliini ei saa kaikkea rakkauttanne kuljetettua soluihin, pieni sokerivirtsani. ------------------------------------------------------------- aquamarine (????11) oceanographic express, a best expression of the love Bast feels for her followers, the masses of unadulterated noxiousness, weeds from the garden of the ocean floor, gifted to a king not yet well fed, a striking contrast between the birds and the skies and the feelings of loss, trembling on the doorstep of Maureen's place, filtering water to feed many, asymptomatic thrusts to the pleasure box, amended to fit a royal, to fit a bird on the wing on the wind of old spices and perfumes and things of a more secretive nature, without reminding anyone of the reason crosshairs wander around the empty landscape, victimizing a potential sidestreet with an amniotic laughter. ------------------------------------------------------------- Monielimellinen (????10) Kun minä suren, ei suremisen ääni kanna edes naapuriin. Suru tuntuu poskionteloissa, hengityslihaksissa, läähättävään itkuun kyllästyneitä. Näinä vuosikausien hetkinä toivon että puiden taustakohina tulisi, täyttäisi ja kätkisi. ------------------------------------------------------------- Postapokalypsia (????10) missä sade on, mihin tuuli on mennyt, kuuset nostaneet helmansa ja sipsuttaneet tiehensä hienojen naisten lailla jäljellä pähkinäpuulehto hiljaisine h-kirjaimineen, valju maa joka katsoo auringon ytimeen mustat kivisilmät tulessa ------------------------------------------------------------- Satunnaisia epävalmiita pätkiä 2010-2011 Kun syksy on viimeisillään raskaana talvesta kerron luottamuksestani uuden syksyn syntyyn. --- Hautalyhty, ole surulle merkkitulena, opasta itkua, anna omaisten poistua näkevinä. --- Minkä kaapelikanavan lonkerot päästät tänä iltana käpertymään mieleesi, imukupit iskuvalmiina? --- Kohta ne taas alkavat, marraskuun tylpät iskut palleaan, ja kaksinkerroin käpertyneenä voi vain odottaa että sydäntalvi tulee ja käyttää hyväkseen. --- Don't know if Eva has pushed out her feelers Laura counts fingers and toes Evelyn shouts like the rest of them In time Mary's hair has changed from blue to red --- Taiteen tehtävä on nostaa yleisö itseään korkeammalle ei nousta itse muiden ylle. -------------------------------------------------------------