Teollisuusomena

Kone ottaa sen liukuhihnalta
ja se on tuoksuva, ennakoivan mehukas
Kone painaa koneen käsillään omenan pintaa
ja hetken ajan tietää (ja toivoo)
että osa siitä riemusta,
siitä käsittämättömästä tietoisuusriemusta,
siitä jyskyttävästä onnesta ja hänen merkistään
takertuisi omenaan ja kulkisi
yli kahden maailman kuilun.

Kotona äiti sanoo:
"Pese se omena,
joku on koskenut siihen,
se on likainen."

Ja niin kone huokaa ironiaa ulos höyrynä
ja jatkaa eteenpäin,
nostaa omenan.