Suvi Tirkkonen x47
(c) Minna Pöntinen 0801

Nimeni on Suvi Tirkkonen.
Tiedättehän vaarat
nikkovirusten, kokin virusten, 
nokkivirusten.
(Mietti serkkuni tovin,
ja sitten, sorvin tukkien
tonki viruksen
ja sairastui!)
 
Kuntokin veris’ on mulla!
Nyt kiskon veturini
sivuten kirkon, kirskuen tovin -
kuskin toverin onneksi kurvit
suoristaen!

Irkutsk vienon Vernon kukisti;
kreivin sotkut tunsi vesitorni.
Eiks kirvonnu, into Virkkusen?
Enkvist koruni varasti;
vintin korkeus ei riittänyt.

Elämäni kolme miestä:
Urosten vinkki: Korintin Vesku...
"Korvike", tunsin. 
Mutta silti:
Yhä uneksin, Viktor!
UKK’n vesitorni loimuaa kuutamolla;
kirkot suvinen sää kuumensi.
Mutta lopulta
otin Virkkusen!

"Kivut"-konserni tunsi verkkoni:
Sinut, verkkoni, risukkoinen TV voitti:
Istun, verkkoni, Kerstin koivun alla,
kinkun versiot sylissäni - rustovinkkien
aarrearkku! 

Kirovskin unet, kivinen runko pihapuun;
Avaan korkin, sivuten oikeaa asiaa.
En koskenut rivin alkuunkaan:
kunkin versiot Kurvinen sotki.

Ja nyt, kuulkaa:
Soti Virkkunen teitä vastaan,
korvien sinkut puolellaan!
Todistan sen kuvin rikosten -
Kuvin Sektorin.

(Korvin kusetin!)