ART CRAFTS WRITINGS BITS&PIECES ATELJEE BIO/CONTACT

WRITINGS

  • Poetry (FI/EN)
  • Dreams (FI)
  • Texts from the IB (FI/EN)
  • Medical texts (FI)
  • Sairaus silmissä sinistä hiekkaa / Sickness a blue sand in the eyes

      Smaragdinvihreä Kaivan kuin paleontologi ja puutarhuri käännän kemian lapiolla mieltäni kuin kosteaa multaa ja harmaata savea muistojen haudoista muistojen luita silmäkuopassa itävä pihlajantaimi joka odottaa arkeologian aurinkoa "Luutarha", luen kallojen huulilta joita ei enää ole kasvatan köynnöksittäin selkänikamia ja punasolut kasvavat metsissäni kuin pienet puolukat Hehtaarillinen hermoja aaltoilee tuulessa; sormet kukkivat huomenna ja juuret tulevat suusta Muinaisten Tutkija polkaisee lapion läpi seuraavan kerroksen vaurioittaen samalla isoa sähkösuonta täynnä nestemäistä smaragdinvihreää joka puhkeaa maankuoren läpi kuin sumusta ilmestyvä totuus lasinen sielu, panssari- aika maatuu, on aika haravoida, ajan ruumiista syntyy uusi aika äitinsä kantapää hampaissaan --------- Emerald Green (a translated adaptation) Digging like a paleonthologist / a gardener using a shovel of chemistry to till my mind moist soil and grey clay remains of memories from their graves a rowan sprouting in an eye socket waiting for the sun of archaeology "Boneyard", I read from lips of skulls no longer there Growing wreaths of vertebrae the red blood cells in my forests like tiny lingonberries A hectare of nerves in the wind; fingers bloom tomorrow, the roots erupt from the mouth Explorer of the Past treads the spade through the next layer damaging a vein of electricity full of liquid emeralds erupting through the ground like a truth out of the mist a soul of glass, bullet-proof- time decomposes, time to rake a new time is born from the corpse of time its mother's heel in its teeth


      Uskonto on kipu Hampaat hengittävät kivun keltainen kivunkeltainen koivu, lehdet hampaista, runko sähköä Viimeinen voitelu nyt, ennen aikaa maailman synty 144 000 ihmisen ensimmäinen ja viimeinen ääni silmät tulta ja siivet silmiä Babylon nousee kastaa pyhällä nautinnolla --------- Religion a pain (a translated adaptation) Teeth breathe pain's yellow pain-yellow birch, leaves of teeth, trunk a thunder Last rites now, before time birth of the world 144 000 peoples' first and last sound eyes of fire, wings of eyes Babylon rises baptizing in holy pleasure


      Maidon tuoksu on tulessa Kaupunki täynnä valkoisia puita, kiinanvalkoisia, lyijynvalkoisia, valkoisia kuin maidon tuoksu katto avautuu vereslihalle kun metalli sattuu metallia vasten - Pää on sädekehä, sädekehä joka on sirpaloitunut hetkiksi jotka ovat kätkeytyneet kasvojensa taakse O sancta simplicitas, sepä se - ajatusviiva jäänee ilman tarkoitusta Silmieni välissä palaa roviolla jonkun koti (alaviite tarpeeton) --------- The smell of milk is on fire (a translated adaptation) A city full of white trees, china white, lead white, white as the smell of milk the roof opens, flesh raw, as metal hits against metal - The head a halo, halo shattered in moments hidden behind their faces O sancta simplicitas, exactly - no use for the dash Between my eyes: burning a home on a pyre (no need for a footnote)


      1 = ~2 = ~3 Hautaholvin katolla kasvava jäkälä on sateen tuoksuinen sen läpi syöpyneiden sielujen takia (jäkälän pikarit kokoavat talteen vain lainassa olevia pisaroita, peräisin Ean alkumerestä kuin kirjastosta; tämän jälkeen olet erilainen kuin nyt) Luiset ulokkeet ryömivät poskipäitäni pitkin rynnäten sisään kointähden valaisemaan koneiston käyttäjän (kreivin) kotiin (kutsumatta) heittävät tikkaa seinälle maalattuun sinfoniaan, tauot ovat pisteitä maailma lavenee, levenee, madaltuu, ahtautuu, 1 = ~2 = ~3 laskeutuu Viulut ulahtavat kuin lyödyt koirat ja orgaaninen ihmisääni alkaa rakoilla ja värjääntyä siis ääni kuin huulten liikkeet, liikkeet kirjaimiksi, kuin kuva-aakkosisto. Aakkosihmiset. Laavaan heiteään rubiineja ja yksi (1) spinelli Fasettihiontansa laadun takia kivet hehkuvat hetkessä koko elämänsä verran kuollen mm. pelkoon, parittelun vadelmakermaan sekä pelviksen alueen spasmodisten kontraktioiden sarjaan.* * Thanks, Neil. Or sorry. --------- 1 = ~2 = ~3 (a translated adaptation)

      1 = ~2 = ~3 The lichen on top of the sepulchre smells like rain due to the souls corroded through it (the goblets of the lichen gather drops that are only borrowed from the primordial sea of Ea like a library; after this you're different from now) Bony protrusions crawling on my cheeks barging in to the apartment of the mechanic machine user (the Count) given light to by the morning star throwing darts to a symphony on the wall the rests give points the world is extending, widening, shallowing, closing in, 1 = ~2 = ~3 descending Violins like struck dogs the organic voice starts to fracture and tint voice like the movement of lips, movements to letters, an alphabet of pictures. Alphabet people. Rubies are tossed in the lava, along with one (1) spinel Due to the quality of the cutting of their facets they shine in a moment a whole life's worth, dying of things like fear, the raspberry cream of copulation and a series of rhythmic muscle contractions in the pelvic area.* * Thanks, Neil. Or sorry.


      Hulluus kunnia, kaipuu ja kapeuden pelko sairaus silmissä sinistä hiekkaa makea suolainen marjainen mieli kaikkien kauhua, kultaa ja kieli --------- Madness (a translated adaptation) honor, yearning, fear of thinness fear: blue sand in the eyes sweet salty mind of berries terror, gold and tongues of all


      Keskiviikko Taas kävi paperihattuinen häräntahtoinen mies minua katsomassa, abbé käski minun levätä, mutta minä kirjoitan, minä kirjoitan niin kuin kirjoittaa peilissä Parini, peilissä toisen maailmansa kanssa. Pieni Sievä laulaa taas huoneessaan liian lujaa ja hänen äänensä kutoo keskiviikkoani oliivinvihreästä ja tulenpunaisesta langasta niin että minua alkaa heikottaa. --------- Wednesday (a translated adaptation) Again the ox-willed paper-hatted man came to see me, the abbé told me to rest, but I write, I write like writes in the mirror my Pair, in the mirror with her other world. Again Tiny Pretty sings in her room too loud and her voice knits my wednesday out of olive green and flame-red yarn so that I start to feel weak.


    Back to poetry index

    © Minna Louhelainen 2014 / minagi (at) honeyacid.net